On hyvä tietää, että on olemassa eritavoin voimia lisääviä harjoitteita. Esimerkiksi 100m pikajuoksijoiden on turha harjoittaa lihaskestävyyttä, sillä pääosin he tarvitsevat pikavoimaa ja perusvoimaa. Mäkihyppääjien treeniohjelma puolestaan sisältää pääosin räjähtävävoima- ja maksimivoimaharjoituksia. Punttisalilla esimerkiksi kyykky, penkki ja maastanosto tuloksia parantamaan pyrkivät tekevät pääosin maksimivoima- ja perusvoimaharjoituksia.

Näihin kaikkiin vaikutetaan mm. liikkeen tekniikalla (toistojen liikenopeus sekä tekniikka), vastusten valitsemisella, sarjojen määrillä, sarjojen välisillä palautumisajoilla, sekä toistomäärillä ja harjoituksen kokonaismäärällä.

Penkkipunnerrus on ehkä suosituin kuntosalien harjoittelumuodoista. Yläkehon voiman mittaukseen se on edelleenkin paras menetelmä. Penkkipunnerrus on yksi kolmesta voimanoston lajista. Muut ovat jalkakyykky ja maastaveto. Syy tämän seminaarityön aiheen valintaan johtuu osaltaan penkkipunnerruksen suuresta suosiosta ja henkilökohtaisesta monivuotisesta kiinnostuksesta lajiin. Työssä käsitellään lähinnä kinetiikkaan liittyviä asioita eli liikkeen tutkimista paikan, nopeuden ja kiihtyvyyden avulla sekä voimia liikkeen aiheuttajana. Lisäksi käsittellään hieman penkkipunnerruksessa tärkeimpien lihasten ominaisuuksia.

Penkkipunnerruksessa eristetään melko hyvin ala- ja keskikehon lihakset pois nostosta, tosin taitavat nostajat pystyvät käyttämään myös jalkojaan hyväkseen. Teknisesti penkkipunnerrus ei vaadi läheskään yhtä paljon kuin esim. painonnostomuodot työntö ja tempaus. Kuitenkin oikeanlaisella tekniikalla pystytään nostamaan paljon suurempia rautoja ja vältytään vammoilta.