Kuntosaliharjoittelu ei ole ydinfysiikkaa – mutta toisaalta pelkällä intuitiollakaan ei pitkälle pötkitä. Hyvän harjoitteluohjelman taustalle tarvitaan tietoa ja tutkimusta. Montako näistä seuraavista väärinkäsityksistä sinulla on?

1. Kuntosalitreeni on hyvä tapa laihduttaa

Kun vyötärölle alkaa kertyä ylimääräistä, monen mieleen putkahtaa jostakin ajatus kuntosalikortin hankkimisesta. Eikä siinä mitään vikaa ole, kuntosaliharjoittelu on hyväksi terveydelle. Laihduttamiseen se on kuitenkin tehoton menetelmä.

Usein salitreeniä pidetään hyvänä laihduttajana, koska sen sanotaan nostattavan perusaineenvaihdunnan tasoa. Tämä onkin totta. Toisaalta myös kestävyysliikunnalla saadaan kuitenkin aikaan vastaava efekti. Todellisuudessa kuntosaliharjoituksen seurauksena kaloreita palaa jopa kaksi kertaa vähemmän kuin vastaavan mittaisessa kestävyysliikunnassa.

Vastoin yleistä harhaluuloa, lihasmassan nousu ei lisää rasvanpolttoa millään oleellisella luvulla. Jopa usean kilon kasvu lihaksissa lisää kulutusta vain muutamalla kymmenellä kalorilla.

Tehokkaita laihduttajia ovat yleisesti ottaen lajit, joissa siirrytään paikasta toiseen. Eli juokseminen, pyöräileminen ja uiminen ovat myrkkyä vyötärörenkaille.

2. Pitkät punttissarjat polttavat tehokkaasti rasvaa

Sarjat pitää kuntosalilla suorittaa riittävän isoilla painoilla, muuten ne eivät rasita kehoa kylliksi. Toistojen määrän pitäisi olla noin 8-12. Liikkeelle täytyy löytää sellainen vastus, että kaksi viimeistä toistoa tuntuvat jo vähän pahalta.

Tietysti tätä neuvoa ei pidä viedä mihinkään loogisen äärimmäisyytensä: liian isot painot lisäävät vammariskiä.

3. Venyttely estää lihasten kipeytymiseen

Venyttely on hyväksi terveydelle ja tuntuu mukavalta, mutta sillä ei voi estää saliharjoittelun jälkeistä lihasten kipeytymistä. Kunnon treeni aiheuttaa lihasaristusta, sitä emme pysty välttämään. Aristus johtuu mikroskooppisen pienistä kudosvaurioista, jotka oikeaan ravintoon yhdistettynä auttavat lihaksia kasvamaan. Aristus vähenee, kun treeni muuttuu säännölliseksi.

4. Toiminnalliset liikkeet ovat parempia kuin muut

Niin sanotut toiminnalliset eli funktionaaliset liikkeet ovat muodikkaita – mutta kovin tehokasta treeniä useimmista niistä ei saa aikaan. Bosupallot ja tasapainolaudat ovat metkoja välineitä, mutta mikään ei peittoa kunnon perusliikkeitä. Mitä keskittyneemmin kukin liike kohdistuu tiettyyn lihakseen tai lihasryhmään, sitä parempia tuloksia saadaan aikaan – niin rasvanpolton kuin lihaksen kasvattamisenkin kannalta.

5. Ennen kestävyysliikuntaa pitää tankata hiilihydraatteja

Ennen arkista kestävyysliikuntaharjoitusta hiilihydraattien tankkaaminen ei ole tarpeellista, kunhan edellisen treenikerran jälkeen on muistanut syödä kylliksi ja näin palauttaa kehon energiavarannot normaalille tasolle. Tärkeämpää on pitää huolta verensokerista, että pysyy pirteänä. Tosin liikkujan pitää muistaa välttää sokeripiikkiä, sillä se johtaa uupumisen kesken harjoituksen.

Voit selvittää Helsingin Sanomien testillä, saatko ennen ja jälkeen treenin riittävästi ravinteita.

6. Ennen voimaharjoittelua kannattaa tehdä kunnon kardiot

Ennen kovaa voimaharjoittelua lihaksia pitää lämmitellä – tämä on totta. Et voi käydä puskemaan rautaa penkistä kylmiltään. Kohtuus kuitenkin kaikessa. Jos olet juuri viettänyt puoli tuntia juoksumatolla ja sykkeesi on katossa, raskaat lihaskuntoliikkeet eivät ole järkevä vaihtoehto. Tällainen kombinaatio voi jopa lisätä vammautumisriskiä. Koviin liikkeisiin pitää siirtyä kardiosta asteittain – antaa sykkeen hieman laskea.

Lähteet:
Helsingin Sanomat
Yle
Men’s Fitness