Vaikka hirveä rehkimistreeni onkin trendikästä ainakin ihmisten some-päivitysten perusteella, todellisuudessa liian rajulla liikunnalla on huonoja vaikutuksia kehoon. Maltillinen treeni on tehokas treeni. Ole älykäs ja opi näistä vihjeistä.

Näin huomaat, että treenaat liikaa

Jos liikunta ei tunnu mukavalta, vaan muuttuu pakkopullaksi, silloin jokin on vialla. Kuntoilun ei pitäisi tuntua työltä, vaan sen tulee tuottaa iloa, energiaa ja hyvinvointia.

Toisaalta jos ajattelet koko ajan ainoastaan liikuntaa ja kuntoilua tai et pysty joustamaan tarvittaessa treeniohjelmastasi, silloin saatat olla turhan pakkomielteinen asian suhteen. Tällöin sinun on ehkä syytä etsiä myös muuta sisältöä elämääsi.

Liiallinen liikunta voi aiheuttaa sydämentykytyksiä tai nukkumisvaikeuksia. Pahimmillaan keho tietysti kertoo liiallisesta treenistä rasitusvammojen kautta. Tällöin treeni on lopetettava välittömästi.

Mitä jos kuitenkin tekee mieli rehkiä enemmän kuin on hyväksi?

Joillekin liiallinen kuntoilu on pakkomielle tai suorastaan itsetuhoisuuden muoto. Tällaisen koukun voi aiheuttaa sisällön puute elämässä. Liikunta tuottaa helppoja dopamiiniryöppyjä ja onnistumisen tunteita masentuneelle. Tämä voi pahimmillaan aiheuttaa kyvyttömyyttä tunnustaa omia rajojaan ja sitä kautta vammautumiseen.

Liikunta-addiktiota voi helpottaa seuraavilla asioilla:

  • Kun haluat urheilla silloin, kun sinun ei pitäisi, etsi aktiivisesti jotakin muuta tekemistä. Varmista, että elämässäsi on muutakin kivaa sisältöä kuin liikuntaa.
  • Lähtiessäsi treenaamaan mieti tavoitteesi. Älä kiusaa kehoasi yrittämällä aina tehdä vähän enemmän ja vähän enemmän. Sen sijaan pysy tavoitteessasi ja ole tyytyväinen siihen, mitä olet saavuttanut.
  • Hanki oikeaa tietoa. Aloittelija voi kuvitella, että hirveällä rähinällä treenaaminen on tehokkainta. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Lihasten tai kunnon kasvattaminen vaatii älyä yhtä paljon kuin fyysistä toimintaa.

Mikä on ”worst case scenario” liikaa treenaavalle?

Tämä on ehkä vähän tyhmä kysymys, mutta silti olennainen. Omista rajoista voi olla motivoivampaa pitää kiinni, jos tajuaa, mikä on pahinta, mitä liiallisesta treenistä voi seurata. Seuraavat ovat havainnollistavia esimerkkejä niistä lukuisista pitkän tähtäimen haitoista, joita pakkomielteinen rehkijä itselleen lietsoo:

  • Omaa tasoa paljon vaativampi kuntoliikunta voi aiheuttaa paitsi nivelten kulumista myös sydänvaurioita.
  • Liian isoilla painoilla ja vastuksilla treenaaminen johtaa revähtymiin ja jopa lihasten pysyvään vaurioitumiseen. Myös verisuonet voivat repeytyä ja arpeutua, jolloin lihasten verenkierto saattaa heikentyä pysyvästi.
  • Tarkkuutta vaativissa extreme-lajeissa liioittelu voi johtaa kuolemaan tai ainakin rajuihin pysyviin vammoihin. Näin on käynyt esimerkiksi monille rajojaan koetelleille kiipeilijöille ja sukeltajille.
  • Jos treenin varjolla laiminlyö muita elämän osa-alueita, kuntoilija voi masentua. Etenkin sitten, jos vamma osuu kohdalle ja pitäisi elää rauhallista elämää, liian kanssa kuntoiluun keskittynyt ihminen voi huomata, ettei hänellä muuta elämää olekaan. Tämä saattaa olla henkisesti kova paikka.

Tältä pohjalta pidetään kaikki mielessä, että rajat tulevat treenaajalla aina vastaan ja parasta on aina liikkua maltillisesti ja järkevästi. Siitä tulee hyvä olo ja kehokin hyötyy näin enemmän.

Lue lisää:
Miksi joku kuntoilee koko ajan, vaikka se tuntuu pahalta? (Helsingin Sanomat)
Voi hyvin ja vältä treeniöverit (Yle)