Liikkuminen on ihmiselle hyvin luonnollinen asia, sillä liikunta pitää elimistömme toimintakykyisenä. Liikunta vaikuttaa mm. verenpaineeseen, verenkiertoelimiin ja yleiseen mielialaan. Pysyvät muutokset näkyvät jo muutamassa viikossa jos liikkuminen on säännöllistä. Ihminen tykkää liikkua, syitä liikunnan vähäisyyteen on useimmissa tapauksissa yleisen terveyskunnon puute, mistä helposti johtuu myös yleisen itsetunnon sekä itseluottamuksen puute. Masennuksesta paras keino piristyä on liikunta, liikunta myös voimistaa itsetuntoa ja minäkuvaa, mikä johtaa motivaation kohoamiseen. Vähäisenkin liikunnan vaikutus on aina välitön.

Harjoitusvaikutukset

Harjoitusvaikutukseksi kutsutaan pitempiaikaista liikuntaa. Säännöllisen harjoittelun lopputuloksena on seuraavat mainitut asiat, lopputuloksella ei kuitenkaan säännöllisessä harjoittelussa ole varsinaisesti merkitystä, koska harjoittelu itsessään ei lopu vaan henkilö pyrkii koko ajan jatkuvaan kehitykseen.

Harjoitusvaikutuksia ovat:

* Yleiskestävyyden parantuminen
* Lihasvoimien kasvu
* Painon pysyminen kurissa
* Sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan tasapainottuminen
* Luuston lujittuminen
* Mielialan paraneminen

Terveyskunto

Kun puhutaan terveyskunnosta, niin sillä ei tarkoiteta suorituskyvykkyyttä urheilun merkityksessä. Terveyskunnolla tarkoitetaan selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa ja voimien lisäämistä aktiivisissa harrastuksissa olematta jatkuvasti väsynyt tai uupunut arkisiin menoihin. Terveyskunto on liikuntaan liittyvistä aiheista sellainen, mitä on ehdottomasti pidettävä jatkuvasti yllä. Mitä alhaisemmaksi ihminen päästää terveyskuntonsa, sitä suuremmaksi myös kasvaa kynnys liikunnan harjoittamiselle.

Terveyskunnossa summautuu monta eri tekijää, näitä ovat:

* Kestävyyskunto
* Tuki- ja liikuntaelimistön kunto
* Motorinen kunto
* Aineenvaihdunta
* Kehon koostumus

Kestävyysliikunta

Omalle terveydelle ja kehon toimintakyvyille edullisimmat vaikutukset tulevat kestävyysliikunnasta. Kuten nimi kertoo, kyseisen liikkumisen tulee kestää melko pitkään, kuormittaen suuria lihasryhmiä ja kestäen vähintään kymmenen minuuttia. Kestävyysliikunnasta voidaan puhua silloin, kun jokin harjoite saa selvästi hikoilemaan sekä hengästymään.

Harrastajan toimintakyky ja terveys kohenee, kun sydämen pumppausteho ja verenkierto toimivat paremmin yhteistyössä veren kuljettaessa happea nopeammin. Yleiskestävyyttä parantavia liikuntalajeja on useita, niistä monet edustavat myös omaa suosittua urheilulajia itsessään. Kävely on ylivoimaisesti suosituin, siihen ei tarvita varsinaisia välineitä hyvin kenkien lisäksi ja sitä voi tehdä missä vain. Kävelymatkat, tai kävely yleensä kehittää kestävyyttä, kohottaa lihasten kuntoa, pitää yllä liikuntaelimistön toimintakykyä, auttaa pitämään painon kurissa ja ehkäisee ja hoitaa verenpainetta sekä parantaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa. Juokseminen tai kevyt hölkkä ajavat saman asian kuin kävely, paljon tehostetummassa muodossa vain. Yleensä liikkuminen kannattaa kuitenkin aloittaa kävelyllä, koska juoksu voi käydä nopeasti liian raskaaksi eikä näin tuota juurikaan tulosta pitkällä tähtäimellä. Muita suosittuja kestävyysliikuntaa harjoittavia lajeja ovat hiihto, uinti ja pyöräily.

Kestävyysliikunnalla on nopein sekä näkyvin vaikutus terveyskuntoon. Kestävyysliikunta parantaa yleistä aerobista tehokkuutta, osatekijöinä tähän maksimoitu hapenkulutus ja submaksimaalinen aerobinen kestävyys.

Maksimaalinen hapenkulutus eli maksimoitu hapenottokyky tarkoittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön tehostumista ja toimivien lihasten kykyä käyttää happea energiantuotantoon suuressakin rasituksessa. Tämä edellyttää suurilla lihasryhmillä tehtävää dynaamista lihastyötä. Kestävyysliikunnalla on myös muuttava tekijö kehon rasvakudoksen määrään ja jakaantumiseen, tihentämällä samalla luustoa, kaikki nämä toimien tärkeinä osatekijöinä terveyskunnon kannalta.

Motorinen kunto

Hyvä koordinaatiokyky sekä tasapaino auttavat tilanteissa tai lajeissa, missä vaaditaan jotain erityistä taitoa, esimerkiksi korkeissa paikoissa työskentelyssä tai kiivetessä. Mitä parempi koordinaatio, sitä epätodennäköisempää on, että ihminen loukkaa itsensä. Motorinen kunto edustaa tasapainoa ja koordinaatiota, se auttaa nopeuden lisäämisessä sekä oman kehon hallinnassa. Oman kehon hallinnassa on kyse lihasten, hermoston sekä aistien yhteistyöstä; nämä kaikki yhdessä kehittävät tasapainoa ja koordinaatiota itsessään.
Motorista kuntoa parantavia lajeja:

Pyöräily
Tanssi
Laskettelu
Mailapelit

Lihasvoimien kasvu liikkumisen ohella

Lihasten voimaa ja kestävyyttä voidaan harjoittaa kaikilla liikuntamenetelmillä, mutta erityisesti lihasharjoitteet tehostavat lihasten kehittymistä sekä vahvistavat nivelsiteitä ja jänteitä. Lihasharjoittelu liikkumisen ohella voi kestää pidempään, ennen kuin henkilö itse huomaa vaikutuksien näkyvän oman harjoittelun tuloksena. Vaikutukset esimerkiksi selkälihasten sekä niska-hartialihasten toimintakyvyn parantumisena alkavat selvästi tuntumaan noin neljän viikon harjoittelun jälkeen.

Lihasvoimien harjoittaminen yleisen liikkumisen ohella on tärkeää, koska voimakas lihaksisto parantaa selvästi tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyä. Liikkuminen on tällöin paljon vaivattomampaa, koska lihaksisto tukee vartaloa huomattavasti paremmin. Yleiset vaivat kuten niska- ja selkävaivat paranevat hyvällä lihaskunnon harjoittamisella. Mitä paremmassa kunnossa lihakset ovat, sitä enemmän ihminen kuluttaa energiaa myös levätessään, mikä vähentää selvästi liikakilojen syntymistä. Lihaskunto myös vahvistaa nivelsiteitä ympäröivien lihasten toimintakykyä sekä joustavuttaa, mikä helpottaa nivelten liikkumista sekä nivelruston kuntoa. Mitä paremmin nivelet liikkuvat päivittäisissä askareissa, sitä helpommaksi erilaiset toiminnot muuttuvat.

Lihasvoimien harjoittamisen, tai yleisen liikkumisenkin jälkeen pitäisi aina ensisijaisen tärkeänä muistaa venyttely. Venyttely on hyvä tapa venyttää lihaksia ja näin edesauttaa nivelten liikkuvuutta, pitäen ne kimmoisina ja joustavina.

Hyviä lajeja lihaskunnon kohentamiseksi ovat:

Kuntosaliharjoittelu
Voimistelu
Uinti
Hiihto