Usein fitness-harrastajat ja myös terveyslehdistö ylistävät ylettömästi uusia ja toinen toistaan raskaampia rääkkejä. Totuus on kuitenkin, että paljon parempia tuloksia kansanterveydelle saataisiin, jos keskityttäisiin kevyen liikunnan ylistämiseen. Lue lisää kevyen liikunnan hyödyistä!

Mitä on raskas liikunta ja mitä kevyt liikunta?

Kevyt ja raskas liikunta voidaan määritellä monilla eri tavoilla, mutta tärkeintä kevyen liikunnan kaikissa määritelmissä on maltillisuuden korostaminen. Omien rajojen puskemisella ja mukavuusalueen ulkopuolelle menemisellä ei kaikissa tilanteissa saavuteta liikunnan parhaita hyötyjä.

Helsingin Sanomat kirjoitti viime kesänä tutkijahaastatteluiden ja tutkimusten pohjalta mainion kevyen liikunnan ylistyksen. Alle keräsimme lehden parhaat johtopäätökset ja pari omaamme. Allekirjoitatko nämä?

kuntosaliohjelma

1. Notkeus

Monet kevyet liikuntamuodot, kuten jooga, parantavat kuntoilijan notkeutta. Notkeuden paranemisella on monia etuja. Se parantaa liikkuvuutta ja näin helpottaa kaiken kaikkiaan onnellisempaa ja aktiivisempaa elämäntapaa. Toisaalta norkeutta harjoittamalla monien urheilulajien harrastajat voivat oppia tekemään uusia asioita. Notkeutta kehittämällä myös ruotsalainen huippujalkapalloilija Zlatan on mahdollistanut monet uskomattomat temppunsa.

2. Stressitason lasku

Kevyt liikunta laskee monien tutkimusten mukaan yleistä stressitasoa. Raskas liikunta sen sijaan saattaa jopa lisätä ahdistusta ja korottaa stressihormonin määrää. Tämä on toki yksilöllistä. Kevyt liikunta myös parantaa unen laatua. Kaikkein eniten stressitasoa laskevat yksinäisyyttä lievittävät sosiaaliset urheilulajit.

3. Ravitsemuksen helppous

Kevyttä liikuntaa harrastavan on helpompi pitää huolta hyvästä ravitsemuksesta. Jos raskaasti treenaavalla on esimerkiksi yritys laihduttaa tai jonkinlainen syömishäiriö, voi liika liikunta muodostua ylimääräiseksi hankaluudeksi sopivan ruokavalion ja ravitsemuksen rytmittämisen suhteen. Joskus liian raskas treeni voi myös johtaa psykologiseen harhaan, jossa harrastaja ajattelee, että nyt saa syödä mitä vain palkintona kärsimyksistä salilla tai pururadalla. Tämä voi johtaa jopa lihomiseen.

4. Liikuntaharrastuksen jatkuvuus

Kevyt liikunta on psykologisesti helpompaa. Raskaaseen treeniin ryhtyminen voi tuntua vaikealta itsensä kipuun asti urheileminen helposti vie innon koko harrastuksesta. Siksi kevyt liikunta on parempi kokonaisterveyden kannalta. Sitä tulee harrastaneeksi säännöllisemmin ja pidempään. Vastaavasti kouluissa lapsia tulisi kannustaa liikkumaan omaan tahtiinsa sen sijaan, että heille pakkosyötettäisiin urheilua. Suomen kansanterveydelle on ollut valtavia negatiivisia seurauksia psykologisesti kielteisistä liikuntaopetuksen malleista.

 

5. Toipuminen sairaudesta

Monissa tapauksissa kevyt liikunta auttaa sairauksista toipuvaa. Toki liikuntaharrastuksesta pitää tällöin jutella ensin oman lääkärin kanssa. Kevyt liikunta voi olla tutkimusten mukaan hyväksi muun muassa rintasyövästä, sydäninfarktista ja aivotärähdyksestä toipuvalle. Liikuntakykyä haittaavien sairauksien etenemiseen kevyt liikunta voi toimia lääkkeen lailla. Älä kuitenkaan uhmaa fysioterapeutin käskyjä innossasi liikkua!

6. Istumisen haitat

Jo pieni määrä kevyttä liikuntaa useita kertoja päivässä torjuu istumatyön haittoja. Sen sijaan kova treeni kerran päivässä ei näin tee. Melko uuden amerikkalaisen tutkimuksen mukaan jo parin minuutin jaloittelu kerran tunnissa riittää ehkä kumoamaan istumisen aiheuttamat fysiologiset haitat. Kannattaa siis nousta ajoittain ylös tietokoneen (tai sen television) äärestä. Tämä madaltaa yllättävän kuoleman riskiä ja kohentaa elimistön terveyttä.

7. Laihdutus ei vaadi rehkimistä

Laihduttamiseen liikunta ei ole kovin tehokas menetelmä. Laihduttamisen kannalta tärkeintä on ravinnon säätely. Sekä kevyt että raskas liikunta auttavat kuitenkin pitämään yllä saavutettua normaalipainoa.

8. Vammojen välttäminen

Kevyttä liikuntaa harrastavilla on vähemmän vammoja kuin vaikkapa crossfit-harrastajilla, joilla on paljon olkapää- ja selkärankavaurioita. Ultrajuoksijoilla vahingoittuvat polvet ja jalkaterät. Tämä tulee erityisen tärkeäksi kysymykseksi iän noustessa. Haluatko, että nivelesi pysyvät kunnossa? Mieti siinä tapauksessa, millaiseen rasitukseen ne asetat.

9. Sydänvaurioiden välttäminen

Uusien tanskalaisten tutkimusten mukaan liian rankka rehkiminen voi altistaa osan vanhoista ihmisistä sydänvaurioille. Esim. ultrajuoksijoilla esiintyy enemmän sydämen arpeutumista kuin muilla ihmisillä. Tämä voi johtaa pahimmillaan yllättävää äkkikuolemaan. Pari kertaa viikossa hölkkääminen on hyväksi sydämelle ja pidentää elinikää, mutta jatkuva rehkiminen ei pidennä.

10. Liikunnasta palautuminen

Kevyt liikunta on tarpeen kaikille, myös raskaasti treenaaville. Kevyellä liikunnalla on nimittäin lihaksia ja elimistöä palauttava vaikutus varsinaisten rehkimispäivien välillä.

11. Uusien lajien kokeileminen

Rennolla otteella liikkuessa on helpompi kokeilla uusia lajeja. Aina ei tarvitse rehkiä itseään äärirajoille, vaan toisinaan voi testailla rauhassa uusia juttuja. Sillä tapaa motivaatio pysyy yllä ja toisinaan löytyy omaan treeniohjelmaan uusia ideoita. (Kokeile esimerkiksi näitä uusia trendejä.)

12. Sosiaalisuus

Kevyt liikunta on sosiaalisempaa kuin raskas. Esimerkiksi kevyellä hölkkä- tai kävelylenkillä käydessä voi vaihtaa kuulumisia kaverin kanssa. Sen sijaan täysiä anaerobisesti paahtaessa inhimillinen kontakti jää luonnollisesti minimiin. Yksinäisyyden torjunnan on todettu olevan yksi tekijöistä, jotka ovat keskeisimpiä liikunnan terveysvaikutuksissa. Tämä voi olla yksilöurheilijoille vaikea sulattaa, mutta yhtä kaikki on totta, että joukkuelajit tarjoavat usein enemmän merkityksellisyyden kokemuksia harrastajille.

Lisää aiheesta:
Kevyen liikunnan ylistys: kaikkien ei tarvitse käydä crossfitissä ja triathloneilla (Helsingin Sanomat)