Lajit

CrossFit – tehokasta treeniä vai turhaa hosumista?

Kirjoittanut |24.05.2017|

CrossFit on jo vuosien ajan herättänyt runsaasti tunteita ja jakanut fitness-harrastajien mielipiteitä. Onko CrossFit järkevä laji? Mitä ongelmia siihen liittyy? Mikä siinä on parasta?

Kokosimme joukon argumentteja CrossFit-villityksen puolesta ja sitä vastaan. Lue ja muodosta oma mielipiteesi. […]

Kevyt liikunta toimii usein paremmin kuin raskas

Kirjoittanut |21.06.2016|

Usein fitness-harrastajat ja myös terveyslehdistö ylistävät ylettömästi uusia ja toinen toistaan raskaampia rääkkejä. Totuus on kuitenkin, että paljon parempia tuloksia kansanterveydelle saataisiin, jos keskityttäisiin kevyen liikunnan ylistämiseen. Lue lisää kevyen liikunnan hyödyistä! […]

Kommentit pois päältä artikkelissa Kevyt liikunta toimii usein paremmin kuin raskas

Uudista treeniohjelmasi tämän vuoden kovimmilla trendeillä

Kirjoittanut |29.05.2016|

Vuoden 2016 tämän hetken kovimmat liikuntatrendit yhdessä artikkelissa. Kannattaa kenties liittää treeniohjelmaan joitakin elementtejä näistä – vähintään hauskana kokeiluna. Voit löytää uutta intoa kesän harjoitteluihin ja kehittää kehoasi uudella tavalla. Onko joku näistä jo suosikkisi? […]

Kommentit pois päältä artikkelissa Uudista treeniohjelmasi tämän vuoden kovimmilla trendeillä

Näin toimii juoksijan lihaskuntotreeni

Kirjoittanut |27.10.2015|

Oletko juoksuharrastaja? Älä unohda lihaskuntoatreeniä! Tässä helppoja vinkkejä juoksijan lihaskunnon ylläpitämiseksi. Jatka lukemista.
1. Treenaa keskivartaloa
Keskivartalo on äärimmäisen tärkeä hyvän juoksuasennon ylläpitämisessä. Keskivartalo ei myöskään harjaannu juostessa samalla tapaa kuin vaikkapa reidet, joten sen kunnosta kannattaa huolehtia erikseen lihaskuntotreenillä.

Keskivartalon lihakset eli kyljet, selkä ja vatsa voidaan aktivoida yksinkertaisilla kotona suoritettavilla body weight -harjoituksilla. Toki tehokkaampia tuloksia saadaan aikaan salitreenillä. Salilla käydessäsi muista kuitenkin opetella oikeat treeniohjelmat. On turha pumpata hauista, jos päämääränä on ryhdikäs juoksuasento.

Lihaskuntotreeniksi riittää 10-15 minuutin rehkiminen pari kertaa viikossa. Huomaa myös, että useampi lyhyt lihastreeni on juoksijalle edullisempi kuin yksi pitkä salitreeni viikossa.

2. Treenaa pakaroita
Pakaratreeni on arvokas lisä juoksijan lihaskuntoharjoitteluun. Juoksemisessa pakarat ovat hyödylliset, mutta keskivartalon tavoin eivät kehity yhtä tehokkaasti kuin reidet. Keskivartalon ja pakaroiden kunnossa pitäminen varmistaa, että reisilihaksista on todella hyötyä. Jos vartalon lihakset eivät ole reisien ”tasolla”, vartalo ei pysty ottamaan iskua vastaan. Tällöin energiaa kuluu siihen, että lantio ikään kuin tippuu alaspäin jokaisella askeleella.
3. Huolehdi nilkkojen ja pohkeiden kunnosta
Nilkkojen pohkeiden kunnosta huolehtiminen on tärkeää oikean juoksuasennon ylläpitämiseksi. Tässä tärkeää roolia näyttelevät toki oikeanlaiset jalkineet. Toisaalta pohjetreeni salilla voi olla miltei yhtä arvokas. Se lisää tukea ja joustoa jalkoihin ja paitsi parantaa juoksutehoa myös vähentää vammautumisriskiä.

Nyrkkisääntönä on, että juoksuasentoa tukevat ja ohjaavat lihakset eivät kehity kylliksi ilman lisätreeniä. Sen sijaan juoksuvoimaan liittyvät lihakset, etenkin etureidet, eivät vaadi salilla erityishuomiota. Ne kasvavat kyllä riittävästi juoksutreenin yhteydessä.
Bonusvinkki: Korjaa juoksuasento
Lihakset saattavat uupua lenkillä nopeasti myös syistä, jotka eivät liity suoraan lihaskuntoon. Väärä juoksuasento uuvuttaa nopeasti esimerkiksi etureisiä. Kiinnitä erityistä huomiota ryhtiin. Ylävartalon tulee juostessa olla rento ja suora lantiosta yläselkään asti. Tällainen asento on taloudellinen ja vähentää turhaa lihasrasitusta.

Myös askelen pituudella on väliä: Mitä pidempää askelta juoksija ottaa, sitä parempaa yleistä lihaskuntoa hyvän juoksuasennon pitäminen edellyttää. Jos yleinen lihaskunto ei ole huipussaan, […]

Kommentit pois päältä artikkelissa Näin toimii juoksijan lihaskuntotreeni

Fitness liikuntamuotona

Kirjoittanut |07.12.2013|

Fitness on kilpaurheilulaji, jossa painottuu urheilullinen ja hoikka fysiikka. Päämääränä on sporttinen keho ja lihaserottuvuuksien näkyvyys. […]

Liikunta

Kirjoittanut |10.05.2009|

Liikkuminen on ihmiselle hyvin luonnollinen asia, sillä liikunta pitää elimistömme toimintakykyisenä. Liikunta vaikuttaa mm. verenpaineeseen, verenkiertoelimiin ja yleiseen mielialaan. Pysyvät muutokset näkyvät jo muutamassa viikossa jos liikkuminen on säännöllistä. Ihminen tykkää liikkua, syitä liikunnan vähäisyyteen on useimmissa tapauksissa yleisen terveyskunnon puute, mistä helposti johtuu myös yleisen itsetunnon sekä itseluottamuksen puute. Masennuksesta paras keino piristyä on liikunta, liikunta myös voimistaa itsetuntoa ja minäkuvaa, mikä johtaa motivaation kohoamiseen. Vähäisenkin liikunnan vaikutus on aina välitön.

Harjoitusvaikutukset

Harjoitusvaikutukseksi kutsutaan pitempiaikaista liikuntaa. Säännöllisen harjoittelun lopputuloksena on seuraavat mainitut asiat, lopputuloksella ei kuitenkaan säännöllisessä harjoittelussa ole varsinaisesti merkitystä, koska harjoittelu itsessään ei lopu vaan henkilö pyrkii koko ajan jatkuvaan kehitykseen.

Harjoitusvaikutuksia ovat:

* Yleiskestävyyden parantuminen
* Lihasvoimien kasvu
* Painon pysyminen kurissa
* Sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan tasapainottuminen
* Luuston lujittuminen
* Mielialan paraneminen

Terveyskunto

Kun puhutaan terveyskunnosta, niin sillä ei tarkoiteta suorituskyvykkyyttä urheilun merkityksessä. Terveyskunnolla tarkoitetaan selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa ja voimien lisäämistä aktiivisissa harrastuksissa olematta jatkuvasti väsynyt tai uupunut arkisiin menoihin. Terveyskunto on liikuntaan liittyvistä aiheista sellainen, mitä on ehdottomasti pidettävä jatkuvasti yllä. Mitä alhaisemmaksi ihminen päästää terveyskuntonsa, sitä suuremmaksi myös kasvaa kynnys liikunnan harjoittamiselle.

Terveyskunnossa summautuu monta eri tekijää, näitä ovat:

* Kestävyyskunto
* Tuki- ja liikuntaelimistön kunto
* Motorinen kunto
* Aineenvaihdunta
* Kehon koostumus

Kestävyysliikunta

Omalle terveydelle ja kehon toimintakyvyille edullisimmat vaikutukset tulevat kestävyysliikunnasta. Kuten nimi kertoo, kyseisen liikkumisen tulee kestää melko pitkään, kuormittaen suuria lihasryhmiä ja kestäen vähintään kymmenen minuuttia. Kestävyysliikunnasta voidaan puhua silloin, kun jokin harjoite saa selvästi hikoilemaan sekä hengästymään.

Harrastajan toimintakyky ja terveys kohenee, kun sydämen pumppausteho ja verenkierto toimivat paremmin yhteistyössä veren kuljettaessa happea nopeammin. Yleiskestävyyttä parantavia liikuntalajeja on useita, niistä monet edustavat myös omaa suosittua urheilulajia itsessään. Kävely on ylivoimaisesti suosituin, siihen ei tarvita varsinaisia välineitä hyvin kenkien lisäksi ja sitä voi tehdä missä vain. Kävelymatkat, tai kävely yleensä kehittää kestävyyttä, kohottaa lihasten kuntoa, pitää yllä liikuntaelimistön toimintakykyä, auttaa pitämään painon kurissa […]

Voimaharjoittelu

Kirjoittanut |19.03.2009|

On hyvä tietää, että on olemassa eri tavoin voimia lisääviä harjoitteita. Esimerkiksi 100 metrin pikajuoksijoiden on turha keskittyä harjoittamaan lihaskestävyyttä, sillä pääosin he tarvitsevat pikavoimaa ja perusvoimaa. Mäkihyppääjien treeniohjelma puolestaan sisältää pääosin räjähtävää voimaa ja maksimivoimaa kehittäviä harjoituksia. Punttisalilla esimerkiksi kyykyn, penkin ja maastavedon tuloksia parantamaan pyrkivien pitäisi keskittyä pääosin maksimivoima- ja perusvoimaharjoituksia.

Näihin kaikkiin vaikutetaan mm. liikkeen tekniikalla (toistojen liikenopeus sekä muoto), oikeat vastukset valitsemisella, sarjojen määrillä, sarjojen välisillä palautumisajoilla sekä toistomäärillä ja harjoituksen kokonaismäärällä.
[…]

Kommentit pois päältä artikkelissa Voimaharjoittelu